6. Kristilliset kirkot haasteen edessä

Tärkeä seikka tarkasteltaessa katolisen kirkon ja paaviuden kehitystä 1900-luvulla on törmäys vanhoillisen kirkon ja modernisoituvan maailman välillä. Kyse oli usean paavin aikakaudella tapahtuneesta kehityksestä, joka leimasi paavinistuimen suhteita ulkomaailmaan. Vuonna 1960 hallinnut pavi Johannes XXIII järjesti Vatikaanin kirkolliskokouksen jossa laadittiin 16 asiakirjaa. Vatikaanin toinen kirkolliskokous kehotti katolisia yhteistyöhön ja keskusteluun muiden uskontojen kuin vain kristinuskon kanssa. Tämän jälkeen julkaistiin kannanotto jossa kirkko sanoutui irti juutalaisvastaisuudesta.
Ensimmäisen maailmansodan aikaan hallinnut paavi Pius X yritti omalta osaltaan estää maailmansodan syttymisen. Seuraava paavi Benedictus XV yritti saada rauhan Euroopan maiden välille ensimmäisessä maailmansodassa. Tuloksia ei saatu aikaiseksi vaan paavi joutui pysymään ulkopuolisena sodan loppuun asti.
Katolisella kirkolla oli 1900-luvulla sisäisiä ongelmia. Esimerkiksi Alankomaiden kirkko oli pysynyt uskollisena Rooman kirkkojohdolle mutta Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa syntyi edistystä ja luotiin hollantilainen katekismus (kristillisen opin tiivistelmä). Katolisessa kirkossa heräsi 1900-luvulla myös kysymys seurakuntapappien selibaattisäännöistä. Läntisessä ja keskisessä Euroopassa kärsittiin pulaa papeista, ja pappiskokelaiden määrä oli selvässä laskussa. Syynä saattoi olla katolisen kirkon selibaattisääntö, joka ei houkuttanut nuoria kokelaita liittymään kirkon palvelukseen. Katolisen kirkon sisällä kiisteltiin myös kirkolliskokouksen uudistamasta jumalanpalvelusjärjestyksestä. Perustettiin vanhaa latinankielistä messua puoltavia ryhmiä. Tämä aiheutti epävarmuutta seurakuntalaisten keskuudessa.
Myös paavin laatima kiertokirje herätti katolilaisissa närää. Perhesuunnittelun, ehkäisyn ja abortin kieltäminen vastoin paavin neuvonantajien suosituksia herätti paljon keskustelua ja kiistaa eikä tämä kiista ole tänäkään päivänä juuri laantunut. Kritiikki jakaantui kahteen näkökohtaan: kiistaan kirkollisesta sukupuolimoraalista sekä kiistaan paavin auktoriteetin käytöstä itse kiistassa. Paaviutta tai paavin opetusvirkaa ei kuitenkaan koskaan kyseenalaistettu kirkossa.

Katolista kirkkoa hallitsee nykyään argentiinalainen paavi Franciscus. Katolinen kirkko kohtaa useita haasteita myös nykyään. Esimerkiksi vapautuksen teologia (esim. feministiteologia) on herättänyt keskustelua. Kirkon sisällä on myös haluttu arvioida uudelleen seksuaalimoraaliin liittyviä opetuksia ja toivottu uudenlaista suhtautumista esimerkiksi naispappeuskysymykseen. Myös maallistuminen on vaikuttanut kirkkoon. Nykyään on mietitty myös ekumenian (kristillisten kirkkojen yhteistyö) merkitystä. 1990-luvulta lähtien on myös ilmennyt katolisen kirkon työntekijöiden harjoittama lasten seksuaalinen hyväksikäyttö erilaisissa kirkon oppilaitoksissa. Skandaalia on sikäli pahentanut kirkon johdon vuosikymmeniä kestänyt salailu ja hiljainen hyväksyntä.